20.3.2011

Elämänjälkiä

Emme lopeta leikkimistä koska vanhenemme, vanhenemme koska lopetamme leikkimisen.

***

Onneksi on viikonloppuaamut.

***

Hänellä on juhlat. Minä en mene. Minä katson kun hän kiinnittää taskukellonsa. Arvokas kuljetus lähdössä, kellon ja herran lisäksi tunnearvo. Tulethan sitten takaisin, minä lämmitän sinulle saunan.

***

Lumisade hämmensi, lopullinen lumenpaljous hämmensi vielä enemmän. Menin silti ostamaan salaatinsiemeniä kesää varten.

***

Ystävyys on saanut paljon hyvää aikaan. Rakkaus vielä enemmän. Hetki, jolloin ystävykset, toisilleen rakkaimmat katsovat edessä olevaa, tulevaa elämää luottavaisina. Huolia ajattelematta, iloiten yhteisestä matkasta. Hyvää matkaa rakas serkku! 

***
Junika

Julma on tämä keväinen valo, mutta kun suljen silmät, voin sen lämpöön uinahtaa. Herätessä oivalsin, että elämä on sen mielettömyyden ja sen kauneuden välissä; siinä, missä kulkee maailman tapahtumien ja minun sieluni rajapinta.

***

Sunnuntaiaamun onni. Kahvihetki kahden. Hän ja minä.

***

Hetki, jolloin ymmärsin, että aika ei voi pysähtyä. Onneksi minä voin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Solen, kiitos ajatuksesta. (Inkeri)

annika. kirjoitti...

ihanaa :)

Mirva kirjoitti...

Upeaa! Solenia kiitän ajatuksesta myös, ja kaikkia ihanasta sunnuntairetkestä toisiin maailmoihin.

Olina kirjoitti...

Kollektiivinen tajunnanvirta. Pidän tästä, miten eri ihmisten ajatukset muodostavat kokonaisuuden.